Tulevaisuus haastaa oppimisen -seminaarin keynote-puhuja 15.2.2019, vuoden 2019 matemaattisten aineiden opettajaksi valittu Marika Toivola on yksi käänteisen oppimisen (flipped learning) pioneereja Suomessa. Toivola on pohjakoulutukseltaan fyysikko ja opettaja sekä Avoin Matematiikka -oppikirjasarjan kirjoittaja, joka tekee väitöstutkimusta flipped learning -oppimiskulttuurista.

Kun Marika Toivola aloitti työnsä lukion matematiikan opettajana vuonna 2012, hän huomasi hyvin pian olevansa tyytymätön vallitsevaan tilanteeseen. Luokassa saattoi istua oppilas, joka oli saanut nelosia edellisistä kursseistaan ja oli tullut hakemaan nelosta seuraavastakin. Nelosista oli tullut oppilaille täysin hyväksyttäviä numeroja, sillä lukiolain mukaan jopa kolmannes arvosanoista sai olla nelosia.

-Myöskään oma toimintatapani ei tuolloin antanut oppilaille sellaista osaamista ja oppimisintoa, jota kaipasin,

Marika Toivola oivalsi käänteisen oppimisen olevan oma juttunsa. Käänteisessä oppimisessa oppimiskulttuuri on oppilaskeskeinen: oppilas ottaa vastuuta omasta oppimisestaan, mutta samanaikaisesti opettaja voi eriyttää ja opettaa yksilöllisemmin oppilaitaan. Opettaja toimii ikään kuin oppimisen valmentajana ja ohjaajana. Tavoitteena on, että oppilaat tietävät osaamiskriteerit,  osaavat arvioida osaamistaan suhteessa tavoitteeseen ja tekevät töitä tavoitteensa eteen.  

-Osaavampienkin oppilaiden ongelmana oli, että tietopankki tankattiin täyteen viime tipassa ennen koetta ja kokeessa lyhytkestoiseen muistiin tallentunut tieto oksennettiin paperille, josta opettajan tehtävä oli ikään kuin tallentaa osaaminen pankkiin.

Tavoitteena itseohjautuvuuteen kasvaminen

Asiaa pohdittuaan, Marika Toivola huomasi, että ongelmat, joita hän opetuksessaan kohtasi kytkeytyivät tavalla tai toisella summatiiviseen arviointiin. Hän tutki aikansa lukiolakia ja havaitsi, ettei missään kohdassa velvoiteta pitämään summatiivista koetta, jonka kautta oppilas pystyy tulla hakemaan nelosen kurssilta. Niinpä hän poistikin kokeet kursseiltaan ja siirtyi formatiiviseen arviointiin, joka on myös käänteisen oppimismallin edellytys.

-Oppilaat kyllä tekevät kokeita vieläkin, mutta vain itseään varten. Annan heille yksilöllisen tavoitteen mukaisen kokeen, jonka he tekevät, mutta eivät saa siitä arvosanaa. Merkitsen kohdat, joita oppilaan tulee vielä harjoitella. Ja kokeeseen muuten ei saa lukea, Toivola täsmentää.

-Yhdessä oppilaan kanssa myös keskustellaan pitkin lukuvuotta, onko oppimistavoite realistinen ja missä vaiheessa oppilas on oppimisessaan. Erittäin harvoin olemme eri mieltä arvosanasta.

Marika Toivolan mukaan on tärkeää kiinnittää huomiota oppimisen takana löytyvään ajatusmalliin: onko se eteenpäin pyrkivä, vahva malli (strength mindset), vai jumittunut malli (fixed mindset), kuten Carol S. Dweck teki jakoa kirjassaan Mindset Menestymisen psykologia (2006).

-Pyrin tekemään oppimiskulttuurista sellaisen, että tunneillani kukaan ei saa olla fixed mindset-tyylillä, Toivola toteaa.

-Välillä tosin joku oppilas ei yksinkertaisesti pysty siihen. Silloin voidaan odottaa jopa vuosi, että murrosikä tasaantuu. Tärkeintä on, että tekee tunnilla jotain, vaikka tuo mukanaan kirjoja ja lukee niitä.

Opiskelua tauotetaan Toivolan tunneilla kirjallisuuden parissa muutoinkin.

-Matemaattinen kauneus ei synny vain laskemalla, onneksi on todella hyviä ja ajattelua kehittäviä kirjoja saatavilla, Marika Toivola hymyilee.

Tulevaisuus haastaa oppimisen -seminaarissa 15.2.2019 keynote-puheen lisäksi JAMKin, JYU:n ja Gradian opettajat esittelivät hyviä käytäntöjään. Teemoina oli verkko-opetuksen ja ohjauksen erilaiset toteutukset, oppimisen uudet tilat, tekoälyn mahdollisuudet, käänteinen opetus, monimuoto-opetus ja saavutettavuus.