6.5.2024 Gradian Priimus -kampuksella
THO: Ohjelma
Tutustu Tulevaisuus haastaa oppimisen ohjelmaan tarkemmin tällä sivulla.
8:30 - 09:00
Ilmoittautuminen ja kahvi
09:00 - 09:30
I: JYUXR – oppimista toisessa todellisuudessa – Emilia Ahlström & Tuula Nousiainen
Jaamme kokemuksia oppimisskenaarioiden luomisesta WondaVR-ympäristöön ja pohdimme virtuaalitodellisuuden hyödyntämisen pedagogisia mahdollisuuksia.
II: Miten tekoäly vaikuttaa opetukseen ja työelämässä tarvittaviin työelämätaitoihin? – Mika Rantonen
Tekoäly vilahtelee nykyisin lehtien otsikoissa, mistä kyse? Tule kuuntelemaan ja kurkkaamaan, että mitä tekoälyn konepellin alla on ja millaista polttoainetta se vaatii. Paljon puhutaan chatGPT:stä, mistä kyse ja miten se muuttaa opetusta ja työelämän taitoja?
III: Digivision henkilöstökoulutustarjonta ja sen lokalisointi. Entä mikä on opin.fi? – Mikko Vesisenaho, Leena Hiltunen & Marianne Laapio
Esityksessä tutustumme, missä korkekoulujen Digivision 2030 -hankkeessa tällä hetkellä mennään. Tärkeä osa etenemistä on korkeakoulujen yhdessä tuottamat henkilöstökoulutukset – niin laajemmat kuin kaikille avoimet podcast-tyyppiset tallenteet.
09:30 - 10:00
I: Asiakaspalvelua virtuaalisessa ostoskeskuksessa – Heini Pennanen & Laura Koponen
Monialaista yhteistyötä kansainvälisesti. Virtuaalinen ostoskeskus mahdollistaa eri alojen ja maiden opiskelijoille asiakaspalvelutilanteiden simulaatioita ja kielten harjoittelua turvallisesti ja innostavasti. VR-ympäristö toimii myös virtuaalivaihtona, tai esimerkiksi tutustumispaikkana opiskelijoille ennen kansainväliseen vaihtoon lähtemistä.
II: Ihmiseksi kasvaminen tekoälyajan yhteiskunnassa – Sara Peltola
Tekoälysovellukset ovat tulleet yhä näkyvämmäksi osaksi arkielämäämme. Olemme internetin keksimistäkin isomman murroksen äärellä. Tekoälyn kehityskulku haastaa meitä pohtimaan myös ihmisyyttä uudella tavalla. Missä osissa päätöksentekoa, ihmissuhteita ja koulutusta haluamme hyödyntää tekoälyä? Mitä siitä voi seurata? Entä mihin meidän tulisi kasvattaa ihmisälyä keskittymään tulevaisuudessa?
III: Laatukriteerit apuna verkkototeutusten kehittämisessä – Mari Varonen
Valtakunnalliset laatukriteerit ovat kätevä työkalu verkkototeutusten laadun arviointiin ja kehittämiseen. Opettaja ja sisällöntuottaja voi laatukriteerien avulla voi tarkastaa mm. sisällön, menetelmien ja saavutettavuuden laatua verkko-opetuksensa suunnittelussa sekä toteutuksen eri vaiheissa. Yhteiset digipalvelut ja -alustat, mm. Digivision Opin.fi, edellyttävät tarjonnassa olevilta toteutuksilta laatukriteeriensä läpäisyä, joten kriteerien huomioiminen ennakkoon säästää aikaa ja resursseja. Esityksessä tutustutaan uusimpien laatukriteerien, mm. Digivision digipedagogiikan laatukriteerien ja Avointen oppimateriaalien laatukriteeristön (Avoin tiede), hyödyntämismahdollisuuksiin opettajan arjessa.
10:00 - 10:15
Tauko
10:15 - 10:45
I: Menestyvän liiketoiminnan ydintä etsimässä – näin teimme pakopelin Moodleen – Sisko Minkkinen & Anne-Maria Raitio
Mitä tapahtui, kun pakopeleihin hurahtanut verkkopeto ja ihan tavallinen opettaja lähtivät yhdessä kehittämään pakopeliä palveluliiketoiminnan perusteista? Tule kuulemaan tarinaamme, jonka kantavana voimana ovat yhdessä tekeminen, luovuus, rohkeus ja huumori. Mitä opimme? Miten ratkaisimme haasteet? Mitä voimme vinkata muille pakopeleistä kiinnostuneille? Ja toki kerromme myös, miten tuttu ystävämme Moodle taipui pakopelin alustaksi.
II: Koulutuksen ja oppimisen tulevaisuudet – ennakoinnista ja megatrendeistä ymmärrystä yllätysten aikaan – Otto Tähkäpää (esityksen kesto 1h)
III: Osaamisprofiilityökalu opettajan asiantuntijuuden kehittämisessä – Oski Vidgren & Jarkko Sairanen
Laatuapila on Jyväskylän, Kuopion, Hämeenlinnan ja Lahden verkostohanke, jossa kehitetään laatujärjestelmää lukiokoulutukselle. Tässä esityksessä Vidgren ja Sairanen havainnollistavat, millaisia opettajan osaamiskuvauksia hankkeessa on valmistettu ja kuinka niitä voi hyödyntää opettajan oman osaamisen kartoittamisessa. Tule mukaan pohtimaan oman osaamisesi ulottuvuuksia Vidgrenin ja Sairasen kanssa!
10:45 - 11:15
I: Tekoäly opettajan työkaverina – Reetta Niinisalo
Tekoäly vaikuttaa opettajan työhön monella tavalla, mutta haluan tässä esityksessä fokusoida positiiviseen eli siihen, että generatiivinen tekoäly voi toimia myös opettajan arjen apuna. Kerron esimerkiksi siitä, miten käytin ChatGPT:ta työparina pakopelin kehittämisessä projektin alusta loppuun, miten olen käyttänyt sitä omien tehtävien arviointiin ja kehittämiseen ja miten erilaisilla pienillä tavoilla sitä voi käyttää kiireisten arkipäivien helpottamiseen.
II: Koulutuksen ja oppimisen tulevaisuudet – ennakoinnista ja megatrendeistä ymmärrystä yllätysten aikaan – Otto Tähkäpää (esityksen kesto 1h)
III: Pelillistäminen ja roolipelaaminen Puolustusvoimissa – sotaharjoituksen pedagogiikka – Riitta Penttinen & Hanna Laakso
Tule kuulemaan, miten Puolustusvoimissa opitaan yhdessä teknologian avulla pelillistämisen keinoin. Opit samalla, kuinka sotaväessä hallitaan monipuoliset pedagogiset ratkaisut.
11:15 - 11:30
Tauko
11:30 - 12:00
I: Mistä lisää aikaa arkeen – tekoälyn avulla? – Otto Korpela
Miten tekoäly vapauttaa aikaa rutiineista ja luo uusia toimintatapoja. Microsoftin tekoälypalvelut oppilaitoksille.
II: IT-linja lukion ja yliopiston yhdistävänä siltana – Erkki Luoma-aho & Jarkko Helin
Jyväskylän Lyseon IT-linja yhdistää lukio-opinnot ja tietoteknisen osaamisen. Opiskelijat suorittavat pakolliset lukio-opinnot sekä valikoiman IT-alan opintoja, kuten ohjelmointia, tietoverkkojen perusteita ja web-kehitystä. Yhteistyö Jyväskylän yliopiston kanssa avaa mahdollisuuden tutustua alansa uusimpiin trendeihin. Tässä esityksessä käydään läpi mitä IT-linja pitää sisällään ja kuinka se on luotu.
III: Opettajien digiosaaminen – Todellista kuvittelua – Sanna Sintonen & Leena Katto
Digipedagogiset taidot ovat olennainen osa nykyajan opettajan osaamista, ja sen kehittäminen on avainasemassa opettajien ammatillisessa kasvussa. Vertaisoppiminen tarjoaa tehokkaan tavan jakaa tietoa ja kokemuksia kollegoiden kanssa, mikä edistää opettajien ammatillista kehittymistä. Koulutuksen johtamisen merkitys korostuu, kun tavoitteena on varmistaa, että opettajat ovat ajan tasalla digitaalisten työkalujen ja opetusmenetelmien käytössä. On tärkeää, että opettajat tunnistavat itsensä osana jatkuvien oppijoiden joukkoa ja ovat avoimia uuden oppimiselle.
Digimentoritoiminta tarjoaa opettajille arvokkaan foorumin jakaa osaamistaan ja oppia toisiltaan. Digimentorit toimivat vertaistukena ja resurssina, auttaen muita opettajia digipedagogisten taitojen kehittämisessä. Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) tämä tarkoittaa myös pedagogisen kehittämisohjelman mukaisen osaamisen kehittämistä osaamisyksiköissä ja laajemmin yhdessä.
Korkeakouluyhteisön Teaching and Learning Centre (TLC) tarjoaa laajan verkoston, joka tukee opettajia heidän ammatillisessa kasvussaan. TLC:n avoin verkkosivusto tarjoaa laajan kattauksen itseopiskeluaineistoja, jotka kehittyvät jatkuvasti yhteisöstä nousevien tarpeiden ja tutkimuksen myötä. Lisäksi TLC järjestää koulutuksia ja keskustelutilaisuuksia, joista osa on korkeakouluyhteisön sisäisiä ja osa avoimia kaikille.
Kauniita ajatuksia, mutta millaista on todellisuus? Kuinka opettajat oikeasti saadaan huomaamaan, millaisia asioita seuraavaksi tulisi ottaa haltuun? Miten siihen saadaan järjestymään aikaa? Kuinka koulutuksissa ja työpajoissa noussut innostus saadaan pysyväksi toiminnaksi arjen tasolla? Kenen käsissä tämä kaikki on?
Olettamuksemme on, että useat koulutuksenjärjestäjät painivat samojen kysymysten kanssa alasta ja koulutusasteesta riippumatta. Esityksen aikana etsimme vastauksia näihin kysymyksiin lupaamatta kuitenkaan valmista vastausta kaikkeen. Kuulijat saatetaan altistaa kysymyksille ja vastauksia voidaan hyödyntää kehittämistyössä.
12:00 - 13:00
Lounas
13:00 - 14:00
Keynote-puheenvuoro: Vapaus, vastuu ja uudet teknologiat - Juuso Pekkinen, Yle Tiede
Me elämme tulevaisuudessa! Tekoäly ja muut kehittyvät teknologiat ovat jo nyt osa arkea ja yhteiskuntaa. Uusi tekki vaatii uutta osaamista, mutta minkälaista teknologian lukutaitoa yksilöltä voidaan lopulta vaatia? Kuinka pitkälle käyttäjää voi vastuuttaa ongelmista, joita uusien työkalujen käyttöön liittyy?
14:00 - 14:30
Tauko
14:30 - 15:00
I: Työstä palautuminen luontokokemusten kautta – mennäkö metsään vai virtuaalimetsään? – Minna Haapakoski & Katriina Hyvönen
Opettajien työtä haastaa tänä päivänä useat erilaiset asiat muun muassa resurssien niukkuus sekä koululaisten ja opiskelijoiden moninaiset haasteet. Tämän vuoksi opettajien työhyvinvointi ja jaksaminen ovat koetuksella. Tarvitaan uusia keinoja työstä irrottautumisen ja palautumisen tueksi. ”Työstä palautuminen luontokokemusten kautta” -hanke tutki työstä palautumista lähiluonnossa ja virtuaaliluonnossa VR-lasien avulla. Mukana oli 57 etä- tai hybridityötä tekevää osallistujaa ja heistä osa työskenteli opetustehtävissä. Osallistujia pyydettiin vierailemaan noin 20 minuuttia lähiluonnossa tai tekemään saman pituinen virtuaalinen luontomatka heti työpäivän päättymisen jälkeen. Luontovideot vaihtelivat pituudeltaan noin yhdestä minuutista 20 minuuttiin. Joillakin luontovideoilla oli kuvan lisäksi mukana rauhallista musiikkia tai luontoääniä.
Tässä tutkimuksessa osallistujat kokivat, että niinä päivinä, kun he katselivat luontovideoita VR-laseilla, heillä oli enemmän taidonhallinnan kokemuksia työpäivän jälkeen kuin tavanomaisen viikon aikana (kontrolliviikko). Taidonhallinnan kokemukset ovat yksi psykologisen palautumisen osa-alueista, jossa korostuu uusien taitojen oppiminen, haasteellisten asioiden tekeminen ja uusien näkemysten saaminen, joiden on myös aiemmassa tutkimuksessa havaittu olevan yhteydessä korkeampaan viikkokohtaiseen työhyvinvointiin.
Tulosten mukaan osallistujien vuorokauden aikaisen stressin ja palautumisen tasapaino oli parempi viikolla, jolloin osallistujat katsoivat työpäivän jälkeen VR-luontovideoita kuin tavallisen arkiviikon tai lähiluontoviikon aikana. Haastatteluiden perusteella käyntien virtuaaliluonnossa kuvattiin rentouttavan ja auttavan irrottautumaan työstä ja arjen ajatuksista. Siirtyminen virtuaaliluontoon koettiin myös helpoksi ja virtuaaliset ympäristöt viehättäviksi ja mielenkiintoisiksi. VR-kokemukset onnistuivat myös yllättämään positiivisesti ennakkoon epäilevästi niihin suhtautuneita osallistujia.
Esityksessä tullaan esittelemään keinoja, kuinka virtuaalisia luontomatkoja sekä lähiluontokäyntejä voidaan hyödyntää opettajien työstä irrottautumisen ja palautumisen tukemisessa.
II: Teknologia oppimisvuorovaikutuksen tutkimuksessa ja edistäjänä – Sami Lehesvuori
Oppimisvuorovaikutuksen analyysi on pohjautunut pääosin työteliäisiin ja manuaalisiin menetelmiin. Tässä esityksessä havainnollistetaan, miten teknologia voi tehostaa oppimisvuorovaikutuksen analyysia. Tutkimuksen tavoitteina ovat fysiikan opetuskeskusteluiden sisällön ja keskeisten käsitteiden kartoittaminen sekä opettajan esittämien kysymysten automaattinen paikantaminen. Aikaisempi tutkimus antaa viitteitä, että opettajan ohjaamalla oppimisvuorovaikutuksella ja opettajan dialogisuutta edistävillä kysymyksillä on yhteys oppimiseen. Näin ollen kysymysten ja niiden eri muotojen automaattinen paikantaminen on tärkeää sekä opettajan ammatillisen kehittymisen että oppilaiden oppimisen kannalta.
Tutkimuksen teknologisina lähestymistapoina hyödynnetään ohjattua koneoppimista ja laajoja kielimalleja. Esityksessä perehdytään missä määrin pääosin kirjoitetun aineiston avulla koulutetut laajat kielimallit soveltuvat puhutun kielen analyysiin ja verrataan tuloksia ohjattuihin koneoppimista hyödyntäviin lähestymistapoihin. Tulokset antavat viitteitä siitä, että vaikka laajat kielimallit suoriutuivat asetetuista tehtävistä kohtalaisen hyvin, monialaisen tutkijaryhmän toimesta kehitetyt koneoppimisen lähestymistavat ovat edelleen varteenotettavia vaihtoehtoja vuorovaikutuksen analyysissä. Oppimisanalytiikan kannalta merkitsevää on, että opettajan tavalla käydä läpi keskeisiä käsitteitä ja avainsanoja oppitunnin aikana on yhteys oppimistuloksiin.
Tulosten pohjalta luodaan katsausta teknologian mahdollisuuksiin oppimisvuorovaikutuksen analyysissä ja edistäjänä. Lisäksi pohditaan, miten automaattista puheen analyysia ja sen pohjalta muodostettua palautetta voidaan hyödyntää esimerkiksi oppijalähtöisen ja edelleen harvinaisen dialogisen vuorovaikutuksen edistäjänä. Esityksen lopuksi reflektoidaan, miten ihmisen ja teknologian välinen vuorovaikutus näyttäytyi tutkimuksessa.
III: Oppijan polku Future Factory -työelämäprojektiopinnoissa – Emilia Lahdenperä
Tilaisuudessa esitellään case Future Factory työelämäprojektiopintojen kehittämistyöstä. Kehittämisen tavoitteena on ollut taata satojen opiskelijoiden sujuva kulku opintojen pariin valinnanvapaus ja yksilöllisyys sekä sidosryhmät huomioiden.
Future Factory työelämäprojektiopinnot ovat kaikille Jamkin opiskelijoille yhteinen, monialainen 10 opintopisteen opintojakso. Vuosittain opintojakson suorittaa noin 1000 opiskelijaa. Projektiopintojen keskeisenä oppimisalustana toimivat työelämästä tulevat projektitoimeksiannot. Opiskelijoita valmentavat kymmenet Jamkin eri alojen opettajat. Valinnanvapauden on todettu olevan keskeinen opiskelijoiden motivaatiota edistävä tekijä, joten sitä vaalittu kehittämistyössä. Vuosina 2022–2023 osana projektiopintojen kehittämistyötä kehitettiin opiskelijalähtöistä polkua, jonka tavoitteena on ollut saada sadat opiskelijat kulkemaan tiensä sujuvasti projektiopintojen pariin yksilölliset toiveet ja tarpeet huomioiden. Osana kehittämistyötä luotiin Eteisaula-malli Moodleen. Esityksessä jaetaan konkreettisia kokemuksia tästä kehittämistyöstä.
15:00 - 15:30
I: Tutkinnon kehittäminen kansainvälisessä yhteistyössä – Kokemuksia urheilufysioterapian osaamisen kehittämisestä globaalisti – Sanna Paasu-Hynynen
Puheenvuorossa kuulet kokemuksia siitä, miten käytännönläheinen ammatti saadaan taipumaan digitaaliseen muotoon ja vastaamaan niitä tarpeita, joita nykyaikainen työkenttä vaatii? Osiossa visualisoidaan SportsComp hankkeen toimintamalleja. Hankkeessa rakennetaan uusiksi maailmanlaajuiset urheilufysioterapian osaamiskuvaukset ja sen lisäksi osaamisen yhtenäistämiseksi muotoillaan kolme erillistä verkkokurssia vastaamaan osaamisvaatimuksiin. Miten yhteinen ymmärrys saavutetaan ja miten siihen voidaan vastata huomioiden globaalit tarpeet.
II: Tekoäly työkaluna oppilaitoksessa – Timo Ilomäki & Jarkko Sairanen
Timo ja Jarkko syventyvät tekoälyn käyttöön opetuksessa. Mukana tekoälykatsaus koulumaailman näkökulmasta. Ota oma kone mukaan ja tule työstämään omia tuntisuunnitelmia tekoälyn avulla. Laatuapila-hanke. Opettajien osaamiskuvaukset osaamisen kartoittamisen työkaluina – Keskustelua ja testailua.
III: AImo auttaa oppimaan – Laura Koponen
Esittelemme Kohti Tulevaisuuden työtä- hankkeessa luodun AImon, tietokoneella tai HoloLenseillä käytettävän visuaalisen hahmon, joka hyödyntää tekoälyä ja keskustelee käyttäjän kanssa puheentunnistuksen avulla. AImo toimii avattaren muodossa muun muassa oppimisen apuna ja tukena, esimerkiksi tutorina tai sparrailukaverina tai vaikkapa kieltenopettajana, lisäksi hänet on ohjelmoitu opettamaan muun muassa generatiivisen tekoälyn ja D365 Guidesin käyttöä.